Savi rakentamisessa

Ympäristöystävälliset materiaalit ja sisäilman laatu ovat tärkeitä terveystekijöitä ja arvovalintoja. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin kolmannes on rakentamisen ja rakennusten aiheuttamaa. Ympäristöministeriön asettamien tavoitteiden mukaan päästöjen tulisi jatkossa vähentää rakennusmateriaalien valmistuksessa, rakentamisessa sekä rakennusjätteen ehkäisyn synnyssä ja kierrätyksessä.  

Tutkimuksissa on havaittu, että savi voi parantaa sisäilman laatua. Savipintaisissa seinissä on jopa 98–99 % vähemmän hiukkaspäästöjä kuin betoniharkko- tai lasivillaeristeisissä puurunkoisissa seinissä. Savi tasapainottaa huoneilman kosteutta ja lisää asumismukavuutta ja -terveyttä. Savirappaus mm. lisää paloturvallisuutta, parantaa äänieristystä ja voi vähentää kosteuden aiheuttamien mikrobien syntyä. Suomessa savirakentamisella on vuosisatojen mittainen perinne, mutta sillä on laajat mahdollisuudet myös modernissa rakentamisessa.

Suomessa on paljon “lihavaa” eli savespitoista savea ja savivarannot ovat jopa suuremmat kuin hiekkavarannot. Puhdas savi ei sisällä haitallisia teollisia kemikaaleja tai lisäaineita ja se on palautettavissa takaisin luontoon. Savea voidaan käyttää betonin korvaajana sisäpinnoissa ja seinärakenteissa – tämä on huomattavasti ympäristöystävällisempää. Betonituotteissa käytetyn sementin valmistus onkin merkittävä rakentamisen hiilijalanjäljen aiheuttaja. Näistäkin on toki jo hieman vähähiilisempiä vaihtoehtoja olemassa. Rakennusmateriaaleissa tuotekehitystä tehdään ympäristöystävällisempään suuntaan.

Savirakentamista on ollut Suomessa ainakin 1700-luvulta saakka. Massiivisavesta (tiukkaan juntatusta maa-aineksesta) on rakennettu muun muassa kartanoita ja eläinsuojia. Vuonna 1878 Maamies-lehdessä julkaistiin tarkat ohjeet massiivisavirakennusten toteuttamiseen. 1950-luvulla ja sen jälkeen seiniä muurattiin savilaastilla käyttäen lankunpätkiä tai halkoja. Näitä vanhoja rakennuksia on yhä käytössä. Edellä mainitut rakennustekniikat eivät kuitenkaan täytä nykyisiä asuinrakennusten lämmöneristysvaatimus Suomessa. Uudempia tulokkaita ovat kevytsavirakenteet, joissa seinän eristemateriaali on valmistettu savesta ja kuituaineksesta kuten oljesta tai hamppukuidusta.

Savea on käytetty seinärappauksiin ja lattioihin. Perinnerakentamisessa savirappaukset ovat voineet olla näkyvillä tai rappausta on käytetty esimerkiksi hirsiseinien suoristamiseen ennen pintamateriaalin asentamista. Tänä päivänä sekä harrastajat, ammattirakentajat että arkkitehdit tarvitsevat uusia vaihtoehtoja ekologiseen uudis- ja korjausrakentamiseen. Suomessa on vielä verrattain niukasti saveen liittyviä rakennustuotteita mm. Keski-Eurooppaan verrattuna. Savirappaukset, savimaalit ja savilattiat ovat helppo tapa lähestyä ympäristöystävällistä rakentamista.

---